KUVA ELISABETH USCHANOV

Kyyrölän Saven Historia

Lähde: A. S. Uschanoffin muistelmat Kyyrölästä

Kyyrölän Savi Tsaarinajasta nykypäivään

Ruhtinas Tsernisov sai Pietari Suurelta lahjoitusmaata Karjalan kannakselta palkkioksi sotamenestyksestä alueella suuren Pohjan sodan aikana 1700-1721. Hän siirrätti Volgan Jaroslavin alueelta omilta mailtaan uusille alueilleen 20 käsityöläisperhettä. Kyyrölään muutti 10 perhettä ja loput perheet asettuivat lähiympäristöön, jonne muodostuivat kylät Parkkila, Kangaspelto ja Sudenoja. Mukanaan perheet toivat savenvalannantaidon Suomeen. Ensimmäiset maininnat Kyyrölän savenvalajista ajoittuvat vuoden 1726 vaiheille. Vuoteen 1939 mennessä kylässä toimi lähes 70 savikornua eli savipajaa ja saviruukkuja myytiin ahkerasti ympäri Suomea, pottikauppiaiden toimesta. Kyyrölän saviastiat olivat ensimmäisiä keramiikasta valmistettuja käyttöastioita, jotka levisivät laajasti maamme eri osiin.

Sotien aikana kyläyhteisöt joutuivat evakkoon eri puolille Suomea. Osa kyyröläläisten jälkeläisistä perusti savenvalajienpajoja muualle Suomeen…

Kyyrölän Savi Hämeenlinnassa

Voimakkaimmin savenvalannan perinne on säilynyt Hämeenlinnassa. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on ainoastaan yksi savipaja, Kyyrölän Savi Oy, joka edelleen valmistaa suomalaisesta punasavesta perinneastioita pian 300 -vuotisten mallien mukaisesti käsityönä.

Kyyrölän Savi Oy:n perusti Hämeenlinnaan vuonna 1972 savenvalajamestari Nikolai Uschanoff.

Nikolain_Perhe_Isompi

Kyyrölän Savi Oy:n perustaja Nikolai Uschanoff perheineen 1970-luvulla

Karjalainen ruoka ja vieraanvaraisuus!

Close Menu